Katariina Kajan kirjoittaa uudistuva sosiaalialan osaaminen-blogissa, että erityislasten oikeudet eivät toteudu nykyisin keinoin. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tarpeista ja niihin vastaavista palveluista on ollut runsaasti keskustelua viime aikoina. Asiantuntijoilla sekä perheillä itsellään on suuri huoli yksin jäämisestä sekä vääränlaisista ratkaisuista lapsen haasteisiin. Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista estävät mm palveluiden pirstaleisuus, vääränlainen tuki sekä ongelmien tunnistamisen vaikeus. (1)
Selvää on se, että pirstaleiset ja usein aliresursoidut palvelut eivät pysty tällä hetkellä vastaamaan täysin kasvaneeseen palvelun tarpeeseen. Tarvitaan uusia keinoja sekä toimivaa yhteistyötä ongelmien tunnistamiseen sekä yksilöiden auttamiseen ja tukemiseen
Lasten ongelmiin pitäisi löytää ratkaisuja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Samaan aikaan myös nuorten ja nuorten aikuisten ongelmat ovat lisääntyneet ja tuen tai palveluiden saaminen on vaikeaa. Vaikka esim. ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkitysten määrät ovat nuorilla ja aikuisilla kasvaneet, on prosessi diagnoosin saamiseksi silti usein työläs, myös ammattilaisen näkökulmasta. Lisääntyneiden ADHD-epäilyjen, diagnoosien sekä selvitysten taustalla vaikuttaa moni asia. Yksi iso tekijä näyttäisi olevan koronapandemiasta johtunut etäopiskelu. Myös lisääntyneet mielenterveydenhaasteet, kuten masennus tai ahdistus, voivat aiheuttaa oireilua, joka johtaa ADHD-epäilyyn. Myös tietoisuuden lisääntyminen on lisännyt hoitoon ohjautumista entisestään (2)(3)(4).
Ratkaisuja haasteisiin hyvinvointialueilta?
Sote-uudistuksen tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Hyvinvointialueilla toimintarakenteita ja -tapoja luodaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Tavoitteena on perus- ja erityistason palvelujen entistä parempi yhteentoimivuus. Mikäli tavoitteet toteutuvat, palveluiden pirstaleisuuteen saadaan helpotusta sote-uudistuksen myötä.
Hyvinvointialueet kokoavat palveluitaan saman katon alle ja ovat askel kohti parempia ja yhtenäisempiä palveluita, jotka osaltaan voivat edistää erityislasten, nuorten ja aikuisten oikeuksien parempaa toteutumista. Sote-uudistuksen myötä, palveluiden tulisi olla enemmän ns. yhdeltä luukulta saatavia, pirstaleisuuden sijaan. Kehittämistyö on jo aloitettu ja hyvinvointialueilla tunnistetaan asiakkaiden sekä ammattilaisten haasteet löytää perheille sopivaa tukea ja palveluita. Yksi ratkaisukeino voi olla perhekeskustoimintamalli, jolla perheiden palvelut pyritään kokoamaan yhden luukun periaatteen mukaisesti saman katon alle. Perhekeskusmallin myötä on hyvä mahdollisuus vahvistaa monialaista yhteistyötä, estetään palveluiden siiloutumista sekä saadaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisemmin huomioitua. (5) (6)
Sote-uudistus on hyvä suunta, mutta tarvitaan myös muita keinoja
Tutkimuksiin pääsyä hankaloittaa se, että tutkimusjonot ovat tällä hetkellä pitkät. Yksi iso tekijä hoitoon ja arvioon pääsyn vaikeuden taustalla on pula koulupsykologeista. Pahimmillaan ADHD-tutkimuksiin pääsyä saattaa joutua odottamaan useita kuukausia ja yhden koulupsykologin vastuulla on niin paljon opiskelijoita, että aikoja on vaikea saada. Vajavaisen koulupsykologiresurssin lisäksi, vajetta on myös koululääkäriresursseissa.
Kun resurssit ovat rajalliset, on syytä pohtia, miten käsillä olevaan tarpeeseen pystytään vastaamaan paremmin. Tästä syystä eri hyvinvointialueilla on käynnistetty kehittämistyö, jonka tavoitteena on selkiyttää hoitopolkuja ja määritellä uudelleen sitä, miten jo olemassa olevilla resursseilla pystyttäisiin vastaamaan paremmin esim. ADHD-selvitysten kasvavaan kysyntään. Tavoitteena on saada lisää työkaluja, joista on hyötyä asiakkaalle, mutta myöskin sotepalveluissa työskenteleville. (7)(8)(9)(10)
Myös ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa sekä työkaluja erilaisten asioiden kuten esim. ADHD:n tunnistamiseen. Ongelmien lähtökohtia ja syitä voi olla joskus hankala tunnistaa, varsinkin jos ongelmat alkavat kasaantua. ADHD:n kohdalla vaikuttaisi siltä, että ADHD tunnistetaan pojilla helpommin kuin tytöillä, koska näkyvät oireet saattavat olla erilaiset. (11) Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmien juurisyyt pystytään tunnistamaan, sen paremmin pystytään ehkäisemään ongelmien syvenemistä.
Lasten ja nuorten kohdalla pitää varmistaa myös riittävä erityinen tuki niin esi- ja perusopetuksessa kuin toisella asteellakin. Tammikuussa voimaan astunut soteuudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä rakenteellisista uudistuksista. Vaikka vielä ei arvioida sitä, miten uudistuksessa onnistutaan, potentiaalia sosiaali- ja terveyspaleluiden kehittämiseen ja parantamiseen on olemassa. Oleellista onkin se, miten saumattomasti saadaan eri palvelut toimiaan yhdessä, yhteisen asiakkaan tilanteen edistämiseksi.
Kirjoittaja
Teppo Kotilainen, koulukuraattori, sosionomi (YAMK) -opiskelija
Lähteet
- Kajan, Katariina 2022. Uudistuva sosiaalialan osaaminen- blogi: Erityislastenoikeudet eivät toteudu nykyisin keinoin.
- ADHD:n lääkehoito lisääntyy suomalaislapsilla – viidellä prosentilla lapsista on oireilua. Yle Uutiset 7.2.2020.
- Aikuisten ADHD-diagnoosien määrä kasvanut räjähdysmäisesti – tutkimuksiin hakeutumisen syynä myös yhteiskunnan kasvavat vaatimukset. MTV Uutiset 09.10.2021.
- Onkohan minullakin adhd? Helsingin sanomat 3.4.2022.
- Perheiden palvelujen uusia tuulia ja kehitystyön tuloksia. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 2022.
- Mikä sote-uudistus? Soteuudistus.fi.
- Koulupsykologeille jopa vuosien jonot. Yle Uutiset 7.4.2021.
- Koulupsykologeista on huutava pula. MTV Uutiset 17.9.2022.
- Kouluterveydenhuollossa ja neuvoloissa on paha pula lääkäreistä ja terveydenhoitajista. Mediuutiset 18.8.2021.
- Tarkkaavaisuushäiriö oireisen lapsen ja nuoren hoitoketju. Essote 2019.
Ei kommentteja